Menu Close

Elokuvanosto: The Goodiepal Equation

The Goodiepal Equation on Sami Sänpäkkilän debyyttiohjaus. Tästä huolimatta miehen nimi saattaa soittaa kelloja useamman kulttuurin marginaaleja seuraavan hengen korvakäytävissä: Sänpäkkilä on tuttu nimi mm. Fonal Records -levy-yhtiönsä takaa sekä yhtiönsä suojateilleen kuvaamistaan musavideoista (mm. Death Hawks). Sänpäkkilän videotaide on ollut esillä Kiasmassa ja vuonna 2016 mies tuli tutuksi modernin indie-klassikon Samurai Rauni Reposaarelaisen kuvaamisesta, leikkaamisesta ja osittaisesta kirjoittamisesta.

Sänpäkkilän esikoinen on kenties hankalin elokuva tiivistää koko Arktisen ohjelmistosta. The Goodiepal Equation on seitsemän vuoden aikana koostettu dokumenttielokuva tanskalaisesta elektro-muusikosta, teoreetikosta, aktivistista, performanssitaiteilijasta ja erikoismiehestä Paul Kristian Vesteristä aka Goodiepalista. Goodiepal on ohjaajan sanojen mukaan “hakkeri”, joka elää rikkoakseen järjestäytyneen yhteiskunnan rajoja. Goodiepal on niin Kööpenhaminan kuin Lontoon musiikkikouluista ulos lentänyt (ja myöhemmin, julistettuaan sodan tietokoneella tehtävää musiikkia ja mediataiteen typeryyttä vastaan) myös Aarhusin korkeakoulun musiikinopetusvirasta kenkää saanut, itsejulistautunut “Techno Rock Warrior”, joka kiertää maailmaa käyden väsymätöntä taistoaan normeja vastaan.

Goodiepal on kävelevä enigma, joka lienee yksi keskisiä syitä siihen, miksi kesti seitsemän vuotta saada miehestä koherentti elokuva aikaiseksi. Monokkeli silmässään mies liikkuu maiden rajojen yli itse rakentamallaan sähköpyörällä, jolla hän myös tuottaa sähköt keikoilleen. “Keikka” on tosin Goodiepalin tapauksessa hieman elastinen termi, sillä usein nämä tapahtumat sisältävät tajunnanvirtaisten ja monimutkaisten yhtölöiden esittämistä yleisölle keskiverto-teknokeikkaa enemmän (yhtälöissään Goodiepal muun muassa esittelee millaista musiikkia tekoälylle tulisi säveltää). Mukana matkoillaan mies kantaa pienessä lasipurkissa päästään poistettua kasvainta, jota esittelee mielellään.

Anekdootit miehen uran varrelta ovat moninaisia ja hämmentäviä: Goodiepal julkaisi Tallinnassa matkustusaiheisen kirjan, jota ei voi lukea. Kirjassa on tyhjiä sivuja, joiden kohdalla on tarkoitus kutsua Goodiepal paikalle soittamaan puuttuvat tekstit äänitteeltä. Goodiepal julkaisi vinyylin,  jonka jokaisen kappaleen kansien sisään oli laitettu 500 kruunun seteli, mutta itse levyä myytiin 250 kruunulla. Goodiepal on luonut koko maallisesta omaisuudestaan näyttelyn Tanskan kansallismuseoon, jonka seassa myös itse asuu, silloin kun ei kierrä maailmaa kulttuurihäiriköimässä.

Näistä ja lukemattomista muista dadaistisista performansseista syntyy jokseensakin ymmärrettävä henkilökuva Goodiepalin hahmosta: Goodiepalia vituttaa, Goodiepal haluaa ravistella ihmisiä, Goodipal haluaa hyvät bileet ja lopun normeille ja nihkeilylle. Ihmisenä Goodiepal aka Paul Kristian ei kuitenkaan dokumentin kautta tule katsojalle juuri tutummaksi, eikä se kenties ole mahdollistakaan.

Elokuvan alussa syntyvä odotus siitä, milloin Goodiepalin maski tippuu ja jäljelle jää itse Paul Kristian, korvataan tarinan edetessä ymmärryksellä siitä, että tämä ei ole sellainen elokuva eikä Goodiepal siinä mielessä hahmo. Katsoja on yhtä lailla hämmentynyt siitä mikä on totta ja mikä performanssia, mikä on Goodiepalia ja mikä Paul Kristiania kuin ohjaaja Sänpäkkiläkin. Ja tässä piilee elokuvan hienous: Goodiepalia ei voi mahduttaa perinteisen tarinankaaren dokumenttiin eikä niin ole pyritty tekemäänkään. Sen sijaan meidät viedään matkalle Sänpäkkilän kanssa, kun hän välillä konkreettisestikin metsästää Goodiepalia ympäri Eurooppaa, saa kysymyksiinsä lisää kysymyksiä ja hämmentyy.

The Goodiepal Equation ei kuitenkaan nojaa pelkkään surrealistiseen sirkukseen: elokuvassa on mukana paljon raakaa ja koskettavaa tunnetta, jopa kipeyteen asti. Kun Goodiepal puhuu kehonsa lukuisista kasvaimista ja elämäänsä varjostavasta sairaudesta, aivoja rappeuttavasta Huntington Chorean taudista, joka on ajanut hänen sukunsa miehiä itsemurhaan, näemme ilman alleviivausta, että nyt olemme kipeässä todellisuudessa. Tai kun Goodiepal suuttuu puhuessaan kotimaansa oikeistolaisesta politiikasta, näemme, että tässä on mies, joka on tosissaan ja tuntee vahvasti oikeudenmukaisuuden loukkauksia kohtaan. Elokuvasta on myös nähtävissä, miten raskaaksi Goodiepalille ja hänen eksentriselle ystäväpiirilleen jatkuva yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolella eläminen toisinaan käy ja miten alati radikalisoitu aktivismi Goodiepalia kuluttaa.

Goodiepal ja elokuvan toinen päähenkilö Poul Erik, Goodiepalin paras ystävä ja luotetuin rikoskumppani, jonka pitkäaikaisena unelmana on omistaa yksi kappale jokaista ihmisen tekemää tavaraa.
Kuitenkin elokuvan pohjavire säilyy positiivisena. Goodiepal innostaa ja inspiroi, muistuttaa, että maailmassa on täysin omilla säännöillään operoivia ihmisiä, jotka haluavat että bileet paranevat ja paskapuheet kyseenalaistetaan. Kun Aarhuusin teknosoturi risteilee kaupungin katolla ja huutaa “I keep my techno rock promise! I still haven’t broken my promise!” ei voi olla täysin varma mistä puhutaan, mutta tunteen välitys on selkeää: nyt ollaan omalla tiellä.

Innostavuutensa ohella elokuva on loistavasti ohjattu ja kuvattu (Sänpäkkilä vastasi myös dokumentin kuvauksesta). Tekniikaltaan elokuva menee selkeästi hahmo edellä: Goodiepal on ydin, ei silmänkarkkinen toteutus. Näemme kuinka mikkejä asetellaan paikalleen, kuinka tekijät vilahtelevat kuvissa vahingossa. Täydellisyyteen ei selkeästi pyritä, vaikka elokuva sisältää myös kohtauksia, jotka ovat toteutukseltaan hyvin kauniita, jopa eteerisiä, ja joita ei selkeästi olla kuvattu “vahingossa”. Näissä kohtauksissa Sänpäkkilä pääsee näyttämään niitä taitojaan kuvaajana, jotka ovat tulleet ilmi niin Rauni Reposaarelaisessa kuin miehen kuvaamissa musiikkivideoissakin.

Leikkauksesta dokumentti ansaitsee kultamaininnan, sillä seitsemän vuoden aikana kuvatun materiaalin kaksi ja puoli vuotta kestänyt editoiminen Eeva Tuomen toimesta on synnyttänyt elokuvalle selkeän ja seurattavan punaisen langan, joka ei kärsi edes siitä, että elokuvan päähenkilö ilmestyi muutaman kuukauden tai vuoden välein jatkuviin kuvauksiin aina koko olemuksensa pitkälti muuttaneena.

I fucking confront my freakiness! I stand up for my freakiness!“, sanoo Goodiepal. Tervetuloa tekemään samoin Ilokiveen tiistaina 23.10. klo 19:30. Tervetuloa todistamaan Goodiepalin yhtälö!

The Goodiepal Equation
ohj. Sami Sänpäkkilä
Suomi/Tanska 2017
70min.

Tiistai 23.10. klo 19:30, Ilokivi
6€ ennakkoliput näytökseen: https://www.zupticket.com/arktisen-upeeta-the-goodiepal-equation.html

6€ ennakkoliput Arktisen tiistain muihin näytöksiin:

klo 17:00 Amatörer (Ruotsi 2018, 101min.): https://www.zupticket.com/arktisen-upeeta-amatorer.html

klo 22:00 A Balkan Noir (Ruotsi 2017, 75min.): https://www.zupticket.com/arktisen-upeeta-a-balkan-noir.html